Kaikkea ei tarvitse omistaa


”When you realize nothing is lacking, the world belongs to you.”

Ajattelin tähän postaukseen raapustella ihan vain viime aikojen pohdiskeluja, sekavaa tajunnan virtaa liittyen omistamiseen ja yksinkertaiseen elämään.

Kaikkea ihanaa ei tarvitse itse omistaa.

Voin kävellä metsäpolkua eteenpäin ja nauttia maisemista. Saan hengittää uskomattoman puhdasta ja raikasta ilmaa. Saatan säikähtää oksalta lennähtävää lintua, leiriytyä telttaan puron varrelle. Ihailla palavaa nuotiota hämärtyvässä illassa.

Minun ei tarvitse ostaa metsää ja puita omakseni, ei pullottaa ulkoilmaa muistoksi tai yrittää kesyttää villinä lepattavaa tulenliekkiä. Continue reading ”Kaikkea ei tarvitse omistaa”

Joulukuinen ilta

Täydellinen hetki keskellä arkea. Tavallinen joulukuinen ilta.

Kävelen pimeydessä vastasataneen lumen narskuessa kenkieni alla.

Ylläni kaartuu huikaisevan korkea taivas tummana, pimeydessään kaiken nielevänä vaippana.

Naapureiden pihoilla loimuavat itsenäisyyspäivän ulkotulet hehkuvat pimeyteen rauhaa ja hyväntahtoisuutta.

Ilma on raikasta hengittää. Pakkanen puree poskiani, mutta ei ole liian kylmä. Hanskat unohtuivat kotiin. Palelevat sormeni lämmittävät toisiaan tummansinisen takkini taskuissa. Continue reading ”Joulukuinen ilta”

Elämä on niin yksinkertaista, miksi turhaan tehdä siitä vaikeaa

Elämä on kuin roadtrip. Iloitse joka hetkestä, älä kanna mukanasi liikaa matkatavaroita.

Koskaan ei ole liian myöhäistä nauttia elämän seikkailusta.

Unohda säännöt ja muodollisuudet. Elämä on niin yksinkertaista. Miksi turhaan tehdä siitä vaikeaa?

Riko muureja ja kohtaa ympärilläsi olevia ihmisiä aidosti. Kerro, mitä tunnet. Levitä ympärillesi kannustusta ja kauneutta.

Rakasta. Katso syvälle silmiin. Näe toisissa ihmisissä heidän sisällään oleva hieman epävarma pikkulapsi. Ymmärrä.

Elä siellä, missä koet kaikista eniten olevasi elossa.

Päästä irti kaikesta sellaisesta, joka jollain lailla pidättelee sinua. Luovu, irtaudu siitä, minkä koet pitävän sinua kahleissaan. Continue reading ”Elämä on niin yksinkertaista, miksi turhaan tehdä siitä vaikeaa”

Less stress, more magic

Kuukauden viimeiseinä päivänä olisi aika taas suunnitella ensi kuun ”luonnonmukaisen hyvinvointiviikon sisältö”. Aiempiin tämän teeman postauksiin löydät tästä & tästä.

Joulukuun hyvinvointiviikkoni teema kuuluu yksinkertaisuudessaan näin: less stress, more magic. Törmäsin tuohon lausahdukseen Be more with less – blogissa.

Aion ottaa koko joulukuun aivan täydellisen levon, huolettomuuden ja rentoutumisen kannalta. Continue reading ”Less stress, more magic”

Kuinka hiljennän yliajattelun?

Alkuun on kirjoitettava, että minusta meidän ei kannattaisi liikaa keskittyä muuttamaan luontaisia piirteitämme. Päinvastoin on todella tärkeää oppia arvostamaan itseänsä ja hyväksymään itsensä.

Minä olen ihminen, joka pohdiskelee ja mietiskelee paljon kaikenlaista, turhaakin. Kyllä, toisinaan myös yliajattelen, ”overthink”. Ennen en pitänyt tästä ominaisuudestani, vaan jopa yritin kasvaa siitä pois. Mutta hyväksyttävä se on, se on ollut aina osa minua. Olen ala-asteajoiltanikin löytänyt melkoisen tulenkatkuisia pohdiskeluitani yhteiskunnallisista teemoista. Tällainen minä olen.

Mutta toisaalta tähän yliajatteluun liittyen uskon, että on hyödyllinen taito osata toisinaan katkaista se jatkuva ajatusten nauha. Itse todella nautin pohdiskelusta  ja päämäärättömästä ajatusten pallottelusta. Mutta joskus se on hyvä pistää tauolle ja vain olla.

Miten minä sitten hiljennän yliajattelun? Continue reading ”Kuinka hiljennän yliajattelun?”

Van life unelmointia

”I like the smell of earth

touch of wild water

and the feeling of

being fully alive.”

Kuten edellisessä postauksessa mainitsin, on minulla herännyt innostus van life – elämäntapaa kohtaan. Tiivistetysti van life tarkoittaa sitä, että asutaan autossa kuten pakettiautossa tai asuntoautossa. Osa muuttaa autoon pysyvämmin ja irtisanoo asuntonsa. Tällöin omaisuus täytyy todella karsia minimiin. Olen katsonut Youtube-videoita ihmisistä, jotka ovat asuneet autossa jopa vuosia. Toiset taas pitävät kotinsa ja asuvat autossa pienempiä pätkiä, Suomessakin sellainen karavaanarimatkailu on yleistä. Jotkut ajelevat autolla ympäriinsä, toiset pysyttelevät suhteellisen pienellä alueella ja saattavat leiriytyä yhteen paikkaan pidemmäksikin aikaa. Continue reading ”Van life unelmointia”

Voisinko elää arkea ostamatta mitään?

Tämä vuosi on ollut ihmeellinen. Koen vahvasti, että olen päässyt tosi syvälle tasolle sen suhteen, etten todella halua ostaa mitään. Tai siis toki ruokaa, mutta en juuri mitään muuta materiaalista. Vapauttava tunne. Minulle itselle lopullinen käännekohta oli se, kun aloin kirjoittamaan postaustani Irti materialismista. Kun etsin taustatietoa postaukselleni, luin vastaavia tekstejä, luonnostelin kappaleita ja googletin tietoa, jokin sisälläni liikahti lopullisesti. Siinä missä vielä viime kesän alussa saatoin ostaa jotain suhteellisen vähinkin perustein, tuon tekstin kirjoittamisen jälkeen jokin on ollut toisin. Sen jälkeen olen kokenut, että suhteeni materiaan on muuttunut pysyvästi.

Tämä tuntuu uskomattomalta. Minimalismitaipaleeni alussa keväällä 2015 epäilin, josko tulisin koskaan pääsemään eroon tavaran ostamisen himosta… Ja kyllä vielä vuosi takaperinkin jos vain johonkin kauppakeskukseen pääsin, tarttui sieltä useampi juttu mukaan. Continue reading ”Voisinko elää arkea ostamatta mitään?”

Hölläämisen taito

Hektisyys. Sana, joka kuvastaa aikaamme. Toki kaikissa ajanjaksoissa on olleet omat kipukohtansa. Elämme varmasti nyt historian parasta ja yltäkylläisintä aikaa. Mutta ongelmaksi näyttää koituneen, etenkin nyt 2010-luvulla se, että meillä on ähky niin monesta asiasta. Meillä on mielin määrin tavaraa, odotuksia, vaihtoehtoja, tekemistä, unelmia, informaatiota, mainoksia, tietoa, kuvia, haaveita. Kaikkea. Vähän tästä samasta teemasta vastikään kirjoitinkin, mutta jatkan nyt vielä hieman.

Monessa paikassa korostetaan jatkuvaa tekemistä ja menemistä.

Kaikkialla muistutetaan ”elämään kuin viimeistä päivää”. Pitäisi koko ajan olla menemässä,  tekemässä, ostamassa. ”Elä täysillä, ota kaikki irti elämästäsi. Matkustele, mene, tee, koe”. Ei saa missään nimessä tyytyä vähään. Elämässä pitää olla elämyksiä, pitää seikkailla, nähdä ihan kaikki! Ettei vain päiväkään menisi hukkaan! Continue reading ”Hölläämisen taito”

Minimalismi voi auttaa, jos kaikkea on liikaa

Havaitsen sen joskus omassakin elämässäni. On liikaa kaikkea.

Liikaa kaikkea, mitä pitäisi tehdä. Liikaa kaikkea, mihin pitäisi ryhtyä, mitä pitäisi kokeilla. Liikaa tekemättömiä velvollisuuksia ja pikkutehtäviä. Liikaa kaikkea, mitä pitäisi olla. Liikaa kaikkea, missä pitäisi olla parempi, missä pitäisi kehittyä. Liikaa tavaraa, kaaosta, sekasotkua. Liikaa paineita.

Kun kaikkea on liikaa, se voi alkaa ahdistamaan. Sitä saattaa alkaa tuntemaan syyllisyyttä siitä, jos valitseekin toistuvasti sen helpoimman vaihtoehdon. Voi olla helppoa alkaa tuntemaan kurjuutta siitä, että ei saakaan aikaan mitään sen kummempaa. Continue reading ”Minimalismi voi auttaa, jos kaikkea on liikaa”

Inspiraatiota elämän hidastamiseen

Ajattelin ensin, että tämä on ihan liian pieni syy postata, mutta muutin mieleni. Alle upottamani sattumalta löytämäni ruotsalaisen Jonna Jintonin video teki niin syvän vaikutuksen, että ihan pakko jakaa. Kyseisessä videossa tiivistyy  mielestäni hyvin se minunkin sydämestäni löytyvä palo yksinkertaisempaan ja luonnonmukaisempaan elämään.</strong>

Alle linkkaamani video ”From a dream to reality” oli minusta niin superinspioiva, että oli  välittömästi tultava se tänne jakamaan. Suosittelen katsomaan, jos blogissanikin käsittelemäni teemat kuten elämän yksinkertaistaminen, oravanpyörästä hyppääminen, luonnonmukaisuus ja luontoyhteys kiinnostavat! 😊 Continue reading ”Inspiraatiota elämän hidastamiseen”