Itseensä ei kannata suhtautua turhan vakavasti

Don’t take yourself too seriously and  everything gets easier.

Haluan ehdottomasti olla rennon elämänasenteen puolestapuhuja.

Letkeään elämänasenteeseen voisi mielestäni kuulua myös se, että osaa suhtautua paitsi elämään, myös itseensä humoristisesti, eli ei ota itseään turhan vakavasti.

Jos ottaa itsensä liian vakavasti, on vaarana, että elämästä katoaa ilo:

Liikuntaa ja syömistä saattaa varjostaa velvollisuuden tunne, että pitäisi miettiä jatkuvasti terveellisyyttä. Sitten kun hairahtuu syömään kokonaisen suklaalevyllisen, iskee hirveä morkkis ja huonommuuden tunne. Opiskeluita värittää ennemmin murheet läksyistä ja tenteissä pärjäämisestä kuin esimerkiksi puhdas ilo oppia. Töissä saattaa uuvuttaa itsensä vaatimalla itseltään liikaa, asettamalla rimansa liian korkealle, työnilo katoaa. Continue reading ”Itseensä ei kannata suhtautua turhan vakavasti”

Rakkaudesta

Ihan pieni ajatus rakkaudesta. Mielestäni Barack Obamalla on pointtinsa:

Olen vahvasti samaa mieltä, että kumppaniksi kannattaa valita henkilö, jota pitää ihan todella mielenkiintoisena ❤️ Tyyppi, jonka näkee niin kiehtovana, että hänen jutuilleen ei voisi edes kuvitella kyllästyvänsä. Ihminen, jonka seurassa ihan todella viihtyy ja haluaa olla. Continue reading ”Rakkaudesta”

Humoristinen elämänasenne

Humoristinen elämänasenne, mitä se voisi olla?

Luin jostain määritelmän, että se on mm. sitä, että voi nähdä arkielämän tavalliset tapahtumat humoristisesta näkökulmasta.

Muutama esimerkki omista kokemuksistani vasta tekemältäni kaupunkireissulta.

En saanut taksikuskille sanottua paikannimeä, johon minun piti mennä, koska se jostain syystä nauratti minua niin paljon. Continue reading ”Humoristinen elämänasenne”

Hyvinvointikirjoja luvun alla

Tällä hetkellä minulla on luvun alla ollut mm. Freddie Mercuryn elämänkerta sekä Peppi Pitkätossu. Näiden lisäksi kirjastosta on tarttunut mukaan useampia hyvän mielen hyvinvointikirjoja. Niistä tässä postauksessa lisää! 😊

Minulla on vähän kaksijakoinen suhtautuminen hyvinvointikirjoihin: toisaalta rakastan niitä, jo niiden lukemisesta ja ihanista kuvituksista voi tulla niin hyvä mieli. Toisaalta on ikävää, jos niistä tulee otettua paineita. Tiedän ihmisiä (minäkin toisinaan), jotka ovat kovasti aikoneet ”muuttaa elämäntapansa” ja aloittaa vaikkapa jonkin uuden terveysrutiinin, kuten joka-aamuisen sitruunaveden juomisen. Sitten kun sitä(kään) ei saa aikaiseksi, voi tulla syyllinen ja laiska olo. Tällainen hyvinvointikirjallisuuden hyödyntäminen lopulta vain kuluttaa. Tykkään kyllä itse lukea hyvinvointikirjallisuutta, mutta rennolla mielellä 😊 Saatan kokeilla sieltä jotain juttua ihan uteliaisuudesta, mutta jos jatkan yhtä laiskasti kuin ennenkin, ei se toisaalta haittaa. Continue reading ”Hyvinvointikirjoja luvun alla”

Ihmiset, joita et unohda

Olen miettinyt sellaisia ihmisiä, joita elämänsä aikana kohtaa, ja joita ei jostain syystä vain unohda.

Luulen, että useimmilla meistä on näitä kohtaamisia elämässään, jotka syystä tai toisesta jäävät mieleen. Eikä aina kyse ole mistään elämän rakkaudesta, vaan ihan arkisistakin kohtaamisista. Joskus vain joku tapaamansa tyyppi painuu mieleen niin, että sen tilanteen ja ihmisen voi muistaa vaikka kuinka monien vuosien päästä.

Se kohtaaminen voi olla mieleenpainuva vierustoveri junassa. Erityisen ystävällisesti sinua palveleva asiakaspalvelija. Mielettömän tsemppaava kätilö. Random tyyppi bussipysäkillä. Mystinen koulukaveri, johon ei tullut myöhemmin pidettyä yhteyttä. Hymyilevä ohikulkija, terapeutti, opettaja tai eksynyt turisti, jota pysähdyit auttamaan. Puhelinmyyjä, kirjekaveri, sometuttu. Kuka vain. Mutta joku siinä ihmisessä niin vain  ”häiritsee” positiivisesti, jää mieleen ja painuu muistiin unohtumattomana. Continue reading ”Ihmiset, joita et unohda”

Miltä tuntui tulla äidiksi?

(Kuva otettu ensimmäisen raskauden viimeisillä viikoilla, oi mitä muistoja! 💖 )

Olen pitänyt henkilökohtaisen elämäni melko lailla erillään täältä blogista, ja kirjoitellut pohdintojani neutraalimmista aiheista käsin mm. minimalismista, hyvinvoinnista, ekologisuudesta jne. Kun vastikään kysyin postaustoiveita, sain niin monta toivetta liittyen äitiyteen, että päätinpä nyt kuitenkin tehdä ainakin yhden poikkeuksen ja kirjoittaa henkilökohtaisemman tekstin. Mietin, että minkä näkökulman haluaisin tähän kirjoitukseeni ottaa, mitä haluaisin sanoa äitiydestä. Lopulta päädyin seuraavaan teemaan. Aion nyt alle listata joitain asioita, miltä äidiksi tuleminen oikein tuntui. Mielestäni edelleenkin kun sosiaalisessa mediassa näkee paljon ääripäitä: on heitä, joilla äidiksi tulo on pelkästään vauvan tuoksuisia pilvilinnoja ja sitten heitä, joilla koko vauvavuosi on yksi katastrofi. Toki näitäkin ääripäitä on varmasti ihan oikeasti olemassa, mutta uskon, että useimmilla äidiksi tuleminen on jotain näiden väliltä, erilaiset tunteet, päivät ja hetket vaihtelevat laidasta laitaan.
Continue reading ”Miltä tuntui tulla äidiksi?”

Zero waste ja laukun sisällön esittely

Tässä postauksessa esittelen, mitä kannan laukussa mukanani pienillä päiväreissuilla. Haluan pitää laukun sisällön selkeänä ja yksinkertaisena, mutta niin, että laukussa on tavaroita, jotka auttavat elämään tuottamatta turhaa roskaa. Näiden kuvassa näkyvien tavaroiden lisäksi laukusta löytyy toisinaan joitain muita tuotteita, kuten nyt näin raskausaikana iso paketti Rennietä (aina). Pyrin ’siivoamaan’ laukun usein, sillä se kulkee niin monessa mukana, ettei ole kiva kantaa mukana turhaa roinaa ja roskaa. Perusjutut pakkaan usein etukäteen laukkuun valmiiksi, niin eivät kiireessäkään unohdu. Continue reading ”Zero waste ja laukun sisällön esittely”

Extreme minimalismi – into the wild

Tuli katsottua elokuva Into the wild. Olen sen aiemminkin katsonut, mutta viime kerrasta oli ehtinyt vierähtää jo tovi. Varsin puhutteleva elokuva, suosittelen. Viime päivinä olen myös ahkeraan kuluttanut hakusanaa ja Youtube-videoita aiheestaI sold everything and started fresh”. Kun on katsonut inspiroivia tarinoita ihmisistä, jotka ovat kirjaimellisesti myyneet koko omaisuutensa, tulee siitä kyllä itsellekin ihan hurjan inspiroitunut olo. Elämässä kaikki on mahdollista, aina voi aloittaa vapauttavasti puhtaalta pöydältä.

Jokin extreme minimalismissa kiehtoo minua. Sellaisessa elämänasenteessa, että voi todella luopua kaikesta materiaalisesta omaisuudestaan ja alkaa elää elämäänsä ns. ”villisti”. Continue reading ”Extreme minimalismi – into the wild”

Minimalistinen vaatekaappini ja oman tyylin löytäminen

Noin vuosi sitten aloin kunnolla karsimaan vaatekaappiani. Sain valtavasta vaatevalikoimastani karsittua vaatteideni lukumäärän noin 120 kappaleeseen. Tämä luku sisälsi myös sukat ja alusvaatteet. Tavoitteena oli vielä jatkaa karsimista ja seuraavaksi jouluksi saada vaatteiden määrä alle 100 vaatteeseen.

Nyt viime keväästä lähtien vaatevalikoimaani on kuulunut noin 40-50 vaatetta (lukuun en ole laskenut sukkia ja alusvaatteita sekä muutamia muualla säilössä olevia vaatteita, kuten imetystoppeja). Alla olevassa kuvassa näkyy vaatekaappini sisältö nyt (omistamani vaellusvaatteet,  pari takkia ja kengät ovat ulkoeteisen kaapissa, joten eivät tähän kuvaan eksyneet, eikä samoin kuvatessa päälläni ollut tunika):
Continue reading ”Minimalistinen vaatekaappini ja oman tyylin löytäminen”