#mitäminäolentehnyt

Home via Laura blogissa törmäsin haasteeseen #mitäminäolentehnyt, ja päätinpä nyt itsekin osallistua 🙂 Tarkoituksena on siis tehdä yhteenvetoa siitä, mitä itse tekee yhteisten ilmastotalkoiden eteen. Tarkoitus ei missään nimessä ole vertailla, kuka on ”paras”. Laura kertoo blogissaan vertaavansa listaansa vain omaan entiseen vuodentakaiseen itseensä, ei esimerkiksi Pentti Linkolaan tai kehenkään muuhunkaan. Näin sen pitääkin mennä, että ei lähdetä toisia vastaan kilpailemaan! Itselläkään ei tällä listalla ole tarkoitus mitään kellekkään todistella, ehkä korkeintaan itselleni. Nimittäin olin minäkin vielä vuosi sitten melkoisen eri tilanteessa kuin nyt ja ihan hauska miettiä, mitä kaikkea sitä noin vuodessa onkaan tullut opittua. Tässä nyt siis oppimastani osa! Linkkeihin olen upottanut kirjoittamiani postauksia aiheista. Continue reading ”#mitäminäolentehnyt”

Ovatko huolettomuus ja vastuullisuus ristiriidassa?

Olen useaan otteeseen kirjoitellut blogissani humoristisen ja huolettoman elämänasenteen puolesta, mm. seuraavissa postauksissa:

Elämäniloa!
Humoristinen elämänasenne
Huoleton mieli

Samaan aikaan ei liene jäänyt epäselväksi, että suhtaudun melkoisen suurella vakavuudella mm. ilmastonmuutokseen ja kaikista huonoimmassa asemassa olevien ihmisten oikeuksiin.

Ovatko nämä kaksi asiaa ristiriidassa? Onko huoleton elämänasenne ristiriidassa vastuuntunnon kanssa? Continue reading ”Ovatko huolettomuus ja vastuullisuus ristiriidassa?”

IPCC:n ilmastoraportti: toivoa on! ❤️

YK:n alaisen ilmastopaneelin IPCC:n puheenjohtajistoon kuuluva Debra Roberts sanoi hyvin:

”Lähivuodet ovat luultavasti tärkein ajanjakso koko ihmiskunnan historiassa.”

Tuskin moneltakaan  on jäänyt huomaamatta uunituore IPCC:n valtava ilmastoraportti ja siihen liittyvä uutisointi. Raportin tavoite on ollut tehdä laaja katsaus siihen, mitä käytännössä tarkoittaisi, jos haluamme rajoittaa ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen. Tänä aamuna saimme herätäkin hyviin uutisiin: ilmaston lämpeneminen on mahdollista rajoittaa tuohon 1,5 asteeseen. Hurraa! Toivoa siis on. Kuinka helpottunut ja inspiroitunut olo ❤️ Continue reading ”IPCC:n ilmastoraportti: toivoa on! ❤️”

Kuinka pääsin eroon ostamisen tarpeesta

Minulla yksi vaikeimpia asioita minimalistisemman ja ekologisemman  elämäntavan oppimisessa on ollut päästä shoppailusta ja ostamisen tarpeesta eroon. Materian haalimisen koukuttavuuden huomasi tosiaankin vasta sitten, kun siitä yritti alkaa vieroittautumaan.

On toki olemassa erityyppisiä ihmisiä. Toisille ei ole homma eikä mikään ryhtyä viiden vuoden ostolakkoon, toiset ovat olleet koko elämänsä erittäin tietoisia kuluttajia. On olemassa ihmisiä, jotka eivät koskaan ole olleet mitään himoshoppaajia. Toisille pahe on nettishoppailu, toisille kaupoissa kiertely. Toisella on himo ostaa jatkuvasti jotain pientä, toisella on riippuvuus selata päivittäin Nettiautoa ja myynnissä olevia moottoripyöriä sekä kesämökkejä.

Itselleni vielä joskus neljä vuotta sitten kaupoissa kiertely oli yksi tapa viettää aikaa. En ole koskaan ollut kummoinen nettishoppailija, turhaudun siitä vaihtoehtojen määrästä ja jätän lopulta tilaamatta. Mutta tuo kaupoissa huvin vuoksi kiertely, siitä on ollut matka päästä eroon. Continue reading ”Kuinka pääsin eroon ostamisen tarpeesta”

Miksi ihminen ei pysäytä ilmastonmuutosta?

Miksi ihminen ei pysäytä ilmastonmuutosta ja muita uhkaavia ympäristökatastrofeja? Tätä olen viime aikoina miettinyt 🌍

Tarvittava tieto on, ratkaisut olemassa, keinot keksitty. Tarpeeksi ei silti tapahdu. Hyvä teksti osittain samasta teemasta täällä (Hs: Maapallolla on sopuli­laji, joka syö ja nai holtittomasti, kunnes tuho uhkaa – Ihminen on saman­lainen laji, sanoo biologi Maria Katajavuori), suosittelen lukemaan! 🙂

Miksi yhä kun esimerkiksi avaan jonkin suositun blogiportaalin, täyttävät etusivun erittäin kulutuskeskeiset postaukset? Miksi edelleen näyttää olevan moraalisesti täysin oikein riistää luonnonvaroja? Että sellainen elämäntapa on jopa ihailtavaa, kulutuskeskeiset blogit keräävät yhä tänäkin päivänä valtavasti lukijoita? Continue reading ”Miksi ihminen ei pysäytä ilmastonmuutosta?”

Lukusuositus lentämisen ilmastovaikutuksista

Lukusuositus lentämisen ilmastovaikutuksista

Satuin törmäämään seuraavaan mielenkiintoiseen blogitekstiin lentämisen ilmastovaikutuksista: Jarin blogi – biologiaa ja maantiedettä: Vaikka muuttuisin tammeksi, en pystyisi sitomaan kaikkea lentomatkailussa tuottamaani hiilidioksidia. Suosittelen lukemaan, teksti oli samaan aikaan informatiivinen, vaikuttava että helppolukuinen. Kirjoittaja itse ei suhtaudu lentämisestä kieltäytymiseen ehdottomasti, vaan kirjoitti haaveilevansa esimerkiksi matkasta Tansaniaan: sinänsä näkökulma tekstissä vaikuttaa melko objektiiviselta. Alla muutama ote Jari Kolehmaisen blogitekstistä – mutta suosittelen ihan todella lukaisemaan koko hänen postauksensa läpi!

”Mikäli ilmastonmuutoksen voimistuminen haluttaisiin pysäyttää, yhden ihmisen vuotuiset hiilidioksidipäästöt — saisivat olla enintään 2 000 kilogrammaa. Suomalaisen hiilijalanjälki on Sitran teettämien asiantuntijalaskelmien mukaan henkilöä kohden 10 300 kilogrammaa vuodessa.”

(Postauksesta löytyi mm. tieto, että esimerkiksi Mallorcan menopaluu-lennon hiilijalanjälki on 407kg/hlö – melko paljon kun vertaa noihin vuositason lukuihin.)

”Viime vuonna maailmassa tehtiin 3,9 miljardia lentomatkaa. Määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2036 mennessä.” Continue reading ”Lukusuositus lentämisen ilmastovaikutuksista”

Sillä maailma hukkuu paskaan, me vain luemme lehtiä

”Hymyile Miss Universum lehtien etusivulla, sillä juuri sinua kansa tapittaa silmät ruvella.

Tiedemiehet radiossa puhuvat tilastoista, sanovat että myrkyt uhkaa luonnon murhaamista.

Sillä maailma hukkuu paskaan, me vain luemme lehtiä.”

Näin laulaa Rauli Badding Somerjoki Jarkko Laineen sanoittamassa ja M. A. Nummisen säveltämässä laulussa Hymyile Miss Universum (löytyy Youtubesta mm. Palefacen esittämänä). Ihan puhutteleva laulu, ja mielestäni kuvaa hyvin sellaista tietoista silmien sulkemisen kulttuuria.

Seuraavaan tekstiin ja postaukseen sain idean Ronja Karkisen twiitistä.

On herättelevää, että Suomessa kaikkein pienituloisimmatkin kuluttavat yli luonnon kantokyvyn. Kun mietin tuntemiani vähävaraisia, vaikuttavat he minuun verrattuna oikeilta ekosotureilta. Heillä ei ole varaa käyttää ylimääräistä vettä, heidän annoskokonsa ovat uskomattoman pieniä, he eivät ole vuosiin ostaneet muuta kuin ruokaa, he eivät matkustele, eivät ole käyneet pitkiin aikoihin edes kotikuntansa ulkopuolella 50km päässä. Ruokajuomaksi ei ole muuta  vaihtoehtoa kuin vesi. Continue reading ”Sillä maailma hukkuu paskaan, me vain luemme lehtiä”

Ei ilmaisjakelua, kiitos!

Askeleet kohti ekologisempaa elämää eivät aina ole helppoja. Itse viime postauksessa pohdin sitä, miten minulla minimalismi kesti prosessina kolme vuotta. Myös ekologisemman elämäntavan omaksumisesssa voi kestää vuosikausia. Ja aina voi toki oppia uuttakin.

Harvat elämäntapamuutokset ovat helppoja. Ruokavaliota voi olla todella hankalaa muuttaa kasvispainotteisemmaksi, mutta vähitellen voi uusia reseptejä kokeilla, antaa itselleen aikaa oppia. Erilaisista tavoista ja tottumuksista voi olla todella haastavaa kasvaa pois, ne kun tahtovat sieltä aina puskea pinnalle. Continue reading ”Ei ilmaisjakelua, kiitos!”

Luettavaa


Minun on jo kauan ollut tarkoitus tehdä sellaista linkkilistaa mm. lukemistani blogeista ja aiemmin käyttämistäni linkeistä, mutta se on osoittautunut luultuani isommaksi projektiksi, joten jatkan vielä jonkin aikaa sen muokkaamisen parissa.

Tähän postaukseen kuitenkin linkitän joitain lyhyitä uutisia ja artikkeleita, joihin on tullut viime aikoina itsellä kiinnitettyä huomiota ja lueskeltua, joten tässäpä teillekin luettavaa, jos kiinnostaa, sekä muutama osuva ympäristöaktivismi-teemainen quote! 🙂

Mtv: Päästöt huolettavat suomalaisia, mutta suurin osa ei usko, että ihmiskunta saa ilmastonmuutosta kuriin: ”Ajatellaan, että jonkun muun pitäisi toimia” ”Ajatellaan, että jonkun muun pitäisi toimia, vaikka asia minua huolestuttaa.” Continue reading ”Luettavaa”

Onko meillä oikeus ylikuluttaa?

Olen tässä pohtinut ylikulutusta. Olen kuunnellut satunnaisten ihmisten keskusteluita liittyen kuluttamiseen, lukenut monia blogeja ja miettinyt.

On ollut hieman surullista huomata, miten edelleen asenneilmapiiri on melkoisen välinpitämätön mitä tulee ekologisuuteen. En tietenkään voi toisten asenteille mitään, vain omaani voin muuttaa. Toisinaan silti surettaa planeettamme puolesta. Yhä niin usein kulutuspäätökset perustuvat varsin muihin argumentteihin kuin ympäristönäkökulmiin.

En tiedä johtuuko se siitä, että kaikki eivät edelleenkään usko ilmastonmuutokseen tai ympäristön tuhoutumiseen katastrofina. Onpahan Usa:n presidentiksikin päässyt ihminen, joka ei näihin vakavasti suhtaudu, joten ei liene ihme, että niin moni kadun tallaaja täällä Suomessakin suhtautuu asiaan välinpitämättömyydellä. Tärkeämmäksi nousee oma mukavuus, oma elämä. Continue reading ”Onko meillä oikeus ylikuluttaa?”